Pennut kävivät tänään silmätarkadtuksessa Tampereella. Sanna Elfving havaitsi Häyryllä iiriksen hypoplasiaa, jota kuulemma esiintyy jonkin verran sinisilmäisillä koirilla. Muilla kaikki täyttä priimaa. Iiriksen hypoplasia on synnynnäinen muutos, joka ei etenä. Hypoplasia tarkoittaa sitä, että iiris on tavallista ohuempi. Siinä ei ole reikää, kuten colobomassa vaan se on ikäänkuin läpikuultava. Muutos saattaa aiheuttaa siristelyä auringonvalossa, mutta muuta haittaa ei ole luvassa Höyryn elämään.
Kaikki pennut olivat vastaanotolla hyvin reippaita, Heti ja Huti jopa turhankin reippaita vastustellessaan tutkimista :-). Niiden mielestä oli aivan ällöä pitää päätään paikallaan. Pennut tutkivat toimenpidehuonetta innoissaan, Hirmu jopa kaatoi rosliksen roskispussia repiessään. Pöydällä ketään ei jännittänyt vaan ne olivat siinä hyvin tottuneesti. Kun pennut joutuivat odottamaan vuoroaan kuljetusboksissa, alkoi hirveä huuto: meidät on teljetty, päästäkää ulos!
Silmätarkin jälkeen lähdimme koiruuksien kanssa vähän lenkkeilemään. Päädyimme Hakametsän jäähallin vieressä oleville nurmikoille, jossa pennut pääsivät tepastelemaan ja puuhailemaan. Kaupungin äänet eivät ihmetyttäneet ja myös ohikulkeviin polkupyöriin ja ihmisiin suhtauduttiin varsin tyynesti. Pikkuisen kävelymme lopulla törmäsimme pieneen lammikkoon, jossa pennut kävivät kastamassa tassujaan. Vajaan tunnin puuhattuaan pennut kävivät tyytyväisinä puun varjoon nukkumaan.
Tänään minulla oli tiedossa viimeinen työpäivä ennen kahden viikon pentulomaa. Töihin päästyämme päästin pennut Tervakosken nurmikolle syömään ja tyhjennykselle. Työpäivä sujui pennuilta taas hyvin rauhallisissa merkeissä. Itse jouduin sen sijaan juoksemaan pää kolmantena jalkana. Työpäivän jälkeen oli ohjelmistossa vastaava tankkaus ja tyhjennys kuin ennen työpäivää.
Kotiin päästyämme meitä oli vastassa oman perheen lisäksi Maken sisko perheineen. Tony leikki pentujen kanssa aivan innoissaan ja pennut olivat vähintään yhtä innoissaan. Ne kiipeilivät Tonyn päällä, purivat nenästä ja roikkuivat vaatteissa. Kaikilla oli päällä aivan tolkuton iltariehu! Sarin koiraan, lapinkoira Lädeen sekä pennut että Nessa suhtautuivat tosi kivasti. Pennut eivät jännittäneet Lädeä ollenkaan. Läde käyttäytyi tosi nätisti. Se piti pentuihin kohteliasta etäisyyttä ja kävi välillä nuuskimassa niitä ja heiluttamassa häntää. Sisällä Läde pysytteli mielellään vähän kauempana, se taisi haluta pysytellä pois piikkihampaiden ulottuvista.
Melkoista actionia oli jälleen päivä täynnä ja pennuille paljon hyviä, uusia kokemuksia.
Tuossa vielä pari kuvaa meidän reissupennuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti